Koska vanhempani ovat eronneet, juhlimme yleensä joulun kahdesti ja niin tehtiin myös tänä vuonna. Nyt voin ylpeänä kertoa, että joulupäivät 2/2 suoritettu. Maha täytetty tosi monesti jouluruoalla, suklaalla ja muilla herkuilla. Joulu 1/2 vietettiin eilen Lieksassa mummin ja ukin luona. Oli kiva nähdä heitä pitkästä aikaa ja muutenkin Lieksa on aina semmonen levähdyspaikka. Siellä kun voi luottaa siihen ettei oo tekemistä niin saa vaan löhötä :) Tänään tultiin sit takaisin Jönssiin, avattiin lahjoja kotona, mentiin mummille, ja avattiin lahjoja ja syötiin. En oo perinteisen jouluruoan suuri fani, joten 4 jouluaterian jälkeen huomenna on pakko syödä jotain muuta. Suunnataan siis even kaa kebulle.
Kuvien puutteesta ajattelin teille nyt puhua. Kamerottamana ihmisenä ajattelin ennen joulua, että jos en pian kameraa saa niin tämä postaaminen käy hyvin hankalaksi. Nyt kun paketit on avattu, eikä yksikään niistä minkäänlaista kameraa sisältänyt, olen hyvin vakavissa aikeissa miettinyt Bungalooowin kohtaloa. Ja uskokaas vain, että jos oma rahatilanteeni vain sallisi, minulla olisi jo ollut kamera käytössäni.
Viimenen normaalipäivä koulua takana ja saa huokasta. HUH. Alkoikin jo tosissaan olla motivaatio- ja inspiraatiopulaa ihan kaikkeen mitä tein. Todisteena uus tapa mennä koulun jälkeen peiton alle lämpimään torkkumaan hetkeksi, hyvää musaa kuunnellen tietenkin.
lahnaan tällee koneen kaa ja lataan akkui tunnin ennenku jatkan mitää
Jouluunkin on enää pari päivää, vaikka harmi kyllä ei ihan siltä tunnu. Rakastan jouluu niin paljon ja nyt vaan ei tunnu siltä. Semmosta ihanaa joululauluukaan ei oo löytyny, jota vois kuunnella 24/7. Höh.
ihku pinkki kalenterini on opastanu minuu kohti jouluaattoo sekottamalla miut päivämäärien kanssa, jos tänään avattiin 20. luukku nii tänään on siis hetkone 20. päivä. haha eli ne meneeki oikein. :D
Mayojen mukaan tänäänhän olisi periaatteessa myös viimeinen päivä maailmassa. Nice. Tänään ja huomenna on siis hyvä elää kuin viimeistä päivää, sillä voiko kukaan olla täysin varma siitäkään ettei maailmanloppu tulekkaan? Pakko myöntää että pelkään tän jutun toteutuvan, joten suuntaan siis (näkymättömän ajatus)kelkkani kohti keskustan höyryäviä kebabpaikkoja rakkaan ystäväni kanssa. Varmaan muitakin tapoja viettää vihoviimeistä päivää maailmassa olis, mutta tää on ehdottomasti paras.
Sunnuntaina oltiin joukkueen tytssyjen kanssa pikkujouluilemassa. Ohjelmassa oli aina yhtä viihdyttävä Riennon peli & leffassa käynti.
Aamu alkoi hyvissä merkein kamalalla mahakivulla, jonka takii jouduin heräämään kello 10, hyvien seitsemän tunnin unen jälkeen. Sitten kävi perinteiset; vaikka lähtö oli äitin kyydissä keskustaan joskus puoliltapäivin, tajusin 15minuuttia ennen lähtöö, että oon juuri tullut suihkusta. Minne se aika häviää aina aamuisin ?
Even kanssa tavattiin keskustassa ja junnutki vedettiin mukaan kebabille, jonka jälkeen suunnattiin Urkkatalolle. Matkalta mukaan löyty isoin ja ihanin tonttulakki ikinä! Peli meni mukavasti ja pitkästä aikaa Riento vei voiton. Melkeen koko meidän joukkuekkin oli saatu kasaan kannustusjoukkoihi.
Suunnattiin sitten uudestaan syömään, sillä leffan alkuun oli monta tuntii aikaa. Leffaksi valittiin Hobitti, joka osoittautui iha hyväksi valinnaksi. On se klonkku vaan niin suloinen, kun sillä on niin kivasti niitä ongelmia omien persooniensa kanssa♥
Päivä alkoi lyhyiden unien jälkeen aamureeneillä, josta matka jatkui kouluun. Sain äikän kokeet takasi ysin keskiarvolla. Kuitenkin matikan tunnilla i was like..
Sain viestin, jossa Rosa kertoi ostaneensa miulle joululahjan. Ootin innoissani, että nään mitä se oli hankkinu miulle ja kun kurkistin pussiin nähdäkseni i was like..
Pääsin kotiin, jossa ootti miljoona tehtävää asiaa. Pommin jäljiltä olevan huoneen siivoominen, läksyi, vähä laittautuu, syödä.. Kuitenki melkeen koko tunnin mikä miulla oli i was like..
Pelissä varmasti miun elämän yksi kohokohdista tapahtui, kun joku 50wee papparainen sanoi että ' Oletpas sinä suloinen' kun kirjoittelin Robinin sanoja jämäkuittirullaan. I was totally like..
Nyt lopetin juuri romanttisen läksyjen tekemisen kynttilän valossa. Pari kertaa hermot menettäneenä voin sanoa tehneeni edes osan ja edes yrittäneeni. Now I'm like..
Hejdå readers!
Voin julistaa jo nyt, että olen selvinnyt syksystä! Vikat pelit on pelattu, koeviikko ohi hyvin tuloksin ja ulkonakin alkaa näyttää ja tuntua iha talvelta.
Jeee pimee syksy takana♥
Käytiin eilen äitin kaa Kuopiossa, uudessa kauppakeskuksessa ja Ikeassa, pyörähtämässä yhen päivän ajan. Kaupat oli yllättäen hieman pettymys siellä, mutta onnistuin löytämään itselleni neuleen, korun ja farkut. Iha ok.
Tänään sitten tulin suoraan koulusta taas mummolaan paistamaan perinteisii ässäkeksejä näin jouluksi. Mummi kerto, että hänenkin äitinsä aina teki kyseisiä pikkuleipiä jouluks, joten päätin että niin rupean miekin tekemään. On muuten hitsin hyviä!
Joululahjaksi toivon jotain kätevää pientä kameraa, jotta pääsen toteuttamaan ideoitani ja ajatuksiani tähän blogiin paljon paremmin. Ihan kilttinäkin oon ollu, niin luulis sen pukin suovan miulle tuommosen mieluisan paketin..
Loppuviikko meneekin tapporeenien, Jokipoikien pelin, irrottelun ja joukkueen pikkujoulujen parissa. bäst(:
Kerrankin otin vähän pientä hassua asukuvaa, kun pienesti panosti. Pääosassa uudet farkut (cubus 20€) & uusi jeesuskoru (NewYorker 8€). Liivi on iha vaa kirpparilta.
Jo viime vuonna kun seuraavat videot youtubeen ilmestyivät, ihastuin näihin täysin. Vielä näin vuoden jälkeenkin nää on just niin sopivan tunnelmallisia pimeisiin kynttilöiden täytteisiin iltoihin. Isot pointsit toki taidokkaalle Gagalle, mikä muuntautumis kykynen nainen ja kyllä muute osaa laulaa oikeestikkin!
HeiHei!
ps. huomasitteko ihanimman ihanuuden ikinä, lumihiutalehiiri!!! i lööw♥
Koska on koeviikko, oon kuluttanu tässä kahden illan aikana coffarin penkkejä kovaan tahtiin. Tänään tosin ihan vaan kahvin merkeissä Eevin kanssa, vaikka molemmat kyllä todettiin, ettei enkun kirjat ois ollu ihan turhat ottaa mukaan.. Kuin myöskään kamera!
Coffee House on monen joensuulaisen ekavalinta kuuluisille ekoille reffeille, joita sit pohdittiin siinä jonkun aikaa. Mietittiin sitä jännitystä ja jäykkyyttä ekoilla treffeillä, sitä miten puheenaihetta ei ikinä tahdo löytyy.
'Mitäs siulle? - Koulu väsyttää, siulle? Iha jees, pelkkää reeniii'
End of discussion. Miten sit jatkaa?
' Tiiätkö sen Matti Meikäläisen? - Een:o Aa, ei sitte...'
Puheenaiheita on vaikee keksii, joten helpottaa, jos tietää ennalta jotain toisesta. Kaikkien ponnistelujen jälkeenkin kaikki ei välttämättä mee hyvin ja lopussa voi olla sama tulos kuin alussa. Toisaalta, miksei vaan vois hypätä siihen ihanaan kohtaan missä kaikki on rentoo ja molemmat tuntee toisen hyvin...
By the way: Lempijuhlani of all time on pian taas täällä!
Vain 27 päivää JOULUUN!♥ Joulu on niiin ihanaa ja lämmintä ja toivokasta ja onnellista ja positiivista ja huippuuu ja parasta aikaa kaiken pimeyden keskellä.
Kävin eilen katsomassa uusimman Bondin, sillä kerrankin oli lentopalloilijan vapaapäivä. Ehkä hieman petyin, sillä kaikki on kehunu sitä tosi hyväks ja miusta se on vaan hyvä.. Sain just tehtyä äikäntyön melkeen valmiiks, jota en ois ikinä uskonu tekeväni yhdessä illassa. Lisäks miun huone on siisti, joten fiilikset on kun olympiavoittajalla! Vielä jos jostain ruokaa taikos tähän nenän eteen.. Koeviikko (en02,maa02,ke01,äi01,mu01) yllätti ja päätti saapuu ensi viikolla, tuntuu siltä kun mistään aineesta ei sais ees yhtä esseetä tehtyy, weri well done. Siltikin toivon ensviikon saapuvan oi oi nopeemmin vaan, sillä kerrankin päästään Even kanssa kuvaamaan! Uusia mallejakin on jonossa kivasti.. (-; Viikonloppu meneekin taas Jokipoikien pelissä töissä, B:n peleissä Varkaudessa & 2.sarjan pelissä Pieksämäellä.
Unelmien prinssi ratsastaa auringonlaskuun valkealla ratsullaan pelastamaan prinsessaa.. Vai ratsastaako?
- Ei ainakaan miun unelmissa.
On niin vaikea vastata teidän postauspyyntöön kirjoittaa unelmien poikaystävästä. Miusta kun on vieläkin ihan tyhmää määrittää mitään tuommosta. Sillon kun osuu kemiat kohdalleen, niin osuu. Pari juttuu sain kuitenkin viikon miettimisen jälkeen ylös.
Miun unelmien prinssi on kilttija hyväkäytöksinen. Miun sydän ei tosiaan sula toisia ihmisiä, varsinkin naisia, haukkuvalle, joka paikkaan syljeskelevälle hemmolle.
Rentous, positiivisuus ja huumorintaju on myös tärkeitä ominaisuuksia. Oispa kauheeta, jos toinen vaan latistas kaiken heti parilla kommentilla ihan mistä aiheesta vaan. En oo mikään järjestelmällinen ja täsmällinen ihminen, joten tämmöstenkin seikkojen takia on tärkeetä että on rento ja pystyy joustaa.
Pitkä pinna on myös aika hyvä valttikortti miun kanssa. En tosiaan oo luonteeltani helpoin ihminen; ensin oon toista mieltä, sitten hetken mietittyäni saatan olla jo ihan eri mieltä. En suutu usein, mutta jos oon tosi ärsyyntyny jostain ja väsynyt niin suosittelen pysymään kaukana. Suunnitellessani saatan ajatella usein asioita miljoona askelta eteenpäin kertomatta ja sitten angstaan, jos ne suunnitelmat ei onnistunukkaa.
Ulkonäölllisesti miulla ei oo pojissa tavallaan vaan yhtä tietynlaista makuu, niinku joillain on, tosin täytyy pitää itsestään huolta niin sisäisesti kuin ulkoisestikkin. Urheilullisuus ja musikaalisuuskin on aika hyvä homma!
Nyt kun olen karkottanut kaikki pojat muutaman kilometrin säteellä, voin vakuuttaa lukijoille, että pyrin olemaan parempi bloggaaja ja kirjoittamaan enemmän. Tosin ettepähän kyllästy ainakaan sen takii, että olisi liikaa luettavaa :-D
Joskus pyysitte postausta minusta minkälainen olin ennen ja olen nyt, noh ulkonäollisesti jaan nyt hyvin salaista materiaalia alakoulusta teinivuosiin ja siitä tähän päivään. Olkaa hyvä!
rippikuva
ensimmäinen kuva even kanssa kuvaten!
näitä hiuksia rakastan vieläki</3
hohhoh, tässä vaiheessa on pakko todeta, että näitä kuvia on paljon!
tämän vuoden rokkilookkiii
nykyset hiusset
tämän päivän kuva kun kokeilin vähän Jykkigaalan tulevaa lookkia, onks jees?
Loppu meni vähän nopeesti, kun en oo hirveesti muuttunut ja hiuksissakin muutosta on lähinnä ollut etuhiukset, jotka on välillä lyhkäset ja välillä pitkät. Viinit paranee vanhetessaa, mut päteeköhän sama minuun?:D onneks en sentään oo noin teini enää, niinkun ekoissa kuvissa!
