Koska on koeviikko, oon kuluttanu tässä kahden illan aikana coffarin penkkejä kovaan tahtiin. Tänään tosin ihan vaan kahvin merkeissä Eevin kanssa, vaikka molemmat kyllä todettiin, ettei enkun kirjat ois ollu ihan turhat ottaa mukaan.. Kuin myöskään kamera!
Coffee House on monen joensuulaisen ekavalinta kuuluisille ekoille reffeille, joita sit pohdittiin siinä jonkun aikaa. Mietittiin sitä jännitystä ja jäykkyyttä ekoilla treffeillä, sitä miten puheenaihetta ei ikinä tahdo löytyy.
'Mitäs siulle? - Koulu väsyttää, siulle? Iha jees, pelkkää reeniii'
End of discussion. Miten sit jatkaa?
' Tiiätkö sen Matti Meikäläisen? - Een:o Aa, ei sitte...'
Puheenaiheita on vaikee keksii, joten helpottaa, jos tietää ennalta jotain toisesta. Kaikkien ponnistelujen jälkeenkin kaikki ei välttämättä mee hyvin ja lopussa voi olla sama tulos kuin alussa. Toisaalta, miksei vaan vois hypätä siihen ihanaan kohtaan missä kaikki on rentoo ja molemmat tuntee toisen hyvin...
By the way: Lempijuhlani of all time on pian taas täällä!
Vain 27 päivää JOULUUN!♥ Joulu on niiin ihanaa ja lämmintä ja toivokasta ja onnellista ja positiivista ja huippuuu ja parasta aikaa kaiken pimeyden keskellä.
Kävin eilen katsomassa uusimman Bondin, sillä kerrankin oli lentopalloilijan vapaapäivä. Ehkä hieman petyin, sillä kaikki on kehunu sitä tosi hyväks ja miusta se on vaan hyvä.. Sain just tehtyä äikäntyön melkeen valmiiks, jota en ois ikinä uskonu tekeväni yhdessä illassa. Lisäks miun huone on siisti, joten fiilikset on kun olympiavoittajalla! Vielä jos jostain ruokaa taikos tähän nenän eteen.. Koeviikko (en02,maa02,ke01,äi01,mu01) yllätti ja päätti saapuu ensi viikolla, tuntuu siltä kun mistään aineesta ei sais ees yhtä esseetä tehtyy, weri well done. Siltikin toivon ensviikon saapuvan oi oi nopeemmin vaan, sillä kerrankin päästään Even kanssa kuvaamaan! Uusia mallejakin on jonossa kivasti.. (-; Viikonloppu meneekin taas Jokipoikien pelissä töissä, B:n peleissä Varkaudessa & 2.sarjan pelissä Pieksämäellä.
Unelmien prinssi ratsastaa auringonlaskuun valkealla ratsullaan pelastamaan prinsessaa.. Vai ratsastaako?
- Ei ainakaan miun unelmissa.
On niin vaikea vastata teidän postauspyyntöön kirjoittaa unelmien poikaystävästä. Miusta kun on vieläkin ihan tyhmää määrittää mitään tuommosta. Sillon kun osuu kemiat kohdalleen, niin osuu. Pari juttuu sain kuitenkin viikon miettimisen jälkeen ylös.
Miun unelmien prinssi on kilttija hyväkäytöksinen. Miun sydän ei tosiaan sula toisia ihmisiä, varsinkin naisia, haukkuvalle, joka paikkaan syljeskelevälle hemmolle.
Rentous, positiivisuus ja huumorintaju on myös tärkeitä ominaisuuksia. Oispa kauheeta, jos toinen vaan latistas kaiken heti parilla kommentilla ihan mistä aiheesta vaan. En oo mikään järjestelmällinen ja täsmällinen ihminen, joten tämmöstenkin seikkojen takia on tärkeetä että on rento ja pystyy joustaa.
Pitkä pinna on myös aika hyvä valttikortti miun kanssa. En tosiaan oo luonteeltani helpoin ihminen; ensin oon toista mieltä, sitten hetken mietittyäni saatan olla jo ihan eri mieltä. En suutu usein, mutta jos oon tosi ärsyyntyny jostain ja väsynyt niin suosittelen pysymään kaukana. Suunnitellessani saatan ajatella usein asioita miljoona askelta eteenpäin kertomatta ja sitten angstaan, jos ne suunnitelmat ei onnistunukkaa.
Ulkonäölllisesti miulla ei oo pojissa tavallaan vaan yhtä tietynlaista makuu, niinku joillain on, tosin täytyy pitää itsestään huolta niin sisäisesti kuin ulkoisestikkin. Urheilullisuus ja musikaalisuuskin on aika hyvä homma!
Nyt kun olen karkottanut kaikki pojat muutaman kilometrin säteellä, voin vakuuttaa lukijoille, että pyrin olemaan parempi bloggaaja ja kirjoittamaan enemmän. Tosin ettepähän kyllästy ainakaan sen takii, että olisi liikaa luettavaa :-D
Joskus pyysitte postausta minusta minkälainen olin ennen ja olen nyt, noh ulkonäollisesti jaan nyt hyvin salaista materiaalia alakoulusta teinivuosiin ja siitä tähän päivään. Olkaa hyvä!
rippikuva
ensimmäinen kuva even kanssa kuvaten!
näitä hiuksia rakastan vieläki</3
hohhoh, tässä vaiheessa on pakko todeta, että näitä kuvia on paljon!
tämän vuoden rokkilookkiii
nykyset hiusset
tämän päivän kuva kun kokeilin vähän Jykkigaalan tulevaa lookkia, onks jees?
Loppu meni vähän nopeesti, kun en oo hirveesti muuttunut ja hiuksissakin muutosta on lähinnä ollut etuhiukset, jotka on välillä lyhkäset ja välillä pitkät. Viinit paranee vanhetessaa, mut päteeköhän sama minuun?:D onneks en sentään oo noin teini enää, niinkun ekoissa kuvissa!
Viime aikoina minuu on ahistanu monet asiat ja aiheuttanu semmosta jatkuvaa turhautumista. On semmonen tunne, että jotain puuttuu, jotain pitäs tehdä, mutten tiiä mitä. Osan tästä on aiheuttanu rakas lentopallo, sillä lähiaikoina on tuntunu siltä että tää harrastus vie paljon enemmän kun antaa. Vaikka annan paljon aikaa ja jaksamista treenaamiselle ja yritän ja yritän kehittyy koko ajan, niin mikään ei riitä. Ihan ku tallaisin koko ajan paikallani, enkä jaksa enää.
Lisäksi tuntuu siltä, ettei oikeasti ole muuta elämää, sillä aina kun on reenit löytyisi ihmisiä joiden kanssa voisi viettää sen ajan, mutta kun on vapaapäivä ei ketään näy missään. Ongelmani ratkaisuksi olen monelta kuullut että; ' hommaa poikaystävä!' ja tuo neuvo on jo tullut uniini. Noin helppoahan se olisikin sovittaa kaikki yhteen.
Ollaan joukkueen kanssa tässä tehty päätös Itävallan matkan uusimisesta ensi kesänä. Ilokseni oman äitini mielestä en reissuun saa lähteä, sillä meillä ei oo yhtään ylimäärästä rahaa, en kuulemma hae viikon reissun takia koko kesäksi töitä, jne. Joudun siis maksamaan koko reissun omasta pussistani, joka ammottaa tällä hetkellä tyhjyyttään. Talvi tulee siis olemaan pelkkää säästämistä ja nyörin kiristämistä, joten kovin montaa 'katsokaa mitä ostin' -postausta tuskin tulee. Ärh että ärsyttää.Ei se, että haluaisin ostaa uutta materiaa, vaan se, että toisilla se on vain pyyntö ja pappa betalar, eikä edes itse tajuta kuinka paljon toiset joutuu tekemään saman rahan saadakseen. Mutta tämä on pelin henki, turha siitä on valittaa.
Se on selkeää, ettei Itävallasta poisjääminen ole minulle edes vaihtoehto. Tieto tulevasta reissusta motivoi niiin paljon kaikissa elämän osa-alueissani eli koulussa ja lentiksessä. Jos nyt äiti estää reissun, niin oon varma etten kestä puhettakaan muiden tulevasta reissusta.
Rakkaat lukijat, helpatkaas nyt vähä, jooko? Kaikilla on varmasti ollu tämmönen saamaton olo,
joten kertokaa miten työ saatte sen pois? Jos joku taas tietää oivan vinkin säästämiseen,
Ihana aamu, vaikka ottikin päähän herätä lauantai-aamuna kello 8.30. Syy tähän on selkee; 2-sarjan naistenpeli oottelee Savonlinnassa lahnajoukkuetta. Tässä nyt just kuuntelen vähä semmosta motivoivaa musaikkia ja syön puuroo. Toisen kerran tein pitkästä aikaa ite puuroo ja melkeen onnistu...
Nukkuminen on yliarvostettuu...
Huomenna aattelin tehdä jotain hienoo, sillä tuo kaunis huominen sunnuntai on ainut täydellinen vapaapäivä kuulemma seuraavaan kuukauteen... Ouu... Eli siis juhlapäiviä täynnä koko ensi kuukausi! B:n turnauksia ja kakkossarjaa. Parasta!
